Hiirose emäntä höpäjää

Tänäpe tuntuuki sit ollee monellaist puuhaa taas. Oon pessy pyykkii, siistiny keittiöö, pitäny takas tult, skypeilly isännän kans, tehny ylimäärässii lenkkei koirie kans, saanu ol koneellaki aika paljo, mut silti ehrin käyr asioitki hoitelemas ja kaupas. Meijä viime viikov varaperhe ol tehny meil niimpal ruakkaa, ettei viäläkää tarttettu ku vähä lissää maitoo ja jukurttii. Sitä maitoo tuntuu meil nyy menevä iha hurjaste. Ja yhre heräteostoksem mää tein kans:

 Osti plikal talvikenkät, mitä o ollu vail. Ei ollu paljoo valinnav varaa näis erullisemmis kenkis, mut nahkaa ova (toivottavast pittää paikkas kans), pehmeet sisält ja varsi nätit päältäki. Eikä mittää korkoi, ni pyssyy paremmi pystyski näil meijä talviliukkail teil. Mustat tai ruskeet olisisiva ollu mummiälest paremmat, mukku ei ollu. Saa nähr, mitä tyttö sit näist meinaa. Otan ne ittel, jollei kelppaa, mut en kyl hevil lähre uusiikaa ostelemaha hetimite…

Selaskelin täsä vanhoi valokuvii ja jostai syyst olem paljo näit parikuvii jättäny laittamat mihinkää. Ku yleensä ovat melkkest kaik yhres - tai ainaki ussemmat kerral - tai sit yksikses. Mut näitäki siis löytyy:

Täsä Mustis ja Mimi nukkuva selkä selkää vaste. Taitaa siin alakulmas näkkyy Kyöstin tai Kissin karvoiki, ehkä häntää, pikkase kans. Mut selväste erilläs näist kahrest kummiski.

Täsä taas Kissi ja Mimi loikoileva yhres. Mimi kyl näyttää silt, et olisis jo joku muu asia ku nukkumine miäles, enkä yhtää muist, et miten kävi kuvan ottamisej jälkkee. Kissil yleensä tulee näis tilanteis pikkase ajaj jälkkee nii kuuma, et siirtyy vähin äänin lattial jatkamaa loikoiluas.

Kyösti ja Mustis ova aika usseste jossai yhres. Niit ei vaa ain meinaa tajut kahreks eri otukseks, ku värit täsmäävä ni hyvi. Täsä o Mustis hännäj jatkon.

 Eräällaine jatkojuttu täsäki menos Kyöstil ja Kissil.

Kissi ja Mimi täsä viärekkäi, taustal Kyösti jonku vinkulelun kans. Torennäkösest täsä o Kissi yrittäny saar Mimii riahuleikkeihi kanssas, mink touhun sit lopettaa ain, ku huamaa, et mää huamaan - siit seuraa muute karkotus sänkylt…

Tää kaksikko onki sit jo tutump varmaa monil. Näil vaa asento ja paikka vaihtuu, mut hurjaste viättävä päivittäi aikaa kiines toisissas. Täsä nyy Susu turvalliseste keräl Mustis ympärilläs.

Ja tää tyypillist hellää hetkee. Toine nukkuu ja nauttii, ku toine pittää hyvän. Vuarotelle, ni pysyy ne hankalakki turkkipaikat puhtain, mihi ei itte tahro ylettyy oikkee.

Ja tää on sit otettu jo meijä matkanki jälkkee täsä. Kissi ja Mustis viärekkäi. Mustis vähäse haikailee Kissin naaman putsaamist, mut eihä meijä neiti-karvakerä sellasest tykkää. Mustis sit pesi omii tassujas sen sijal.

Juuh, mut nyy sit pyykkei viikkaamaa ja laittamaa kaappeihi. Iltaa ov viäl jäljel! =oD

Mää en näköjäs enää ehri päivärytmii kii lainkka - ain tulee päivityksekki päivää myähäs. Mut nii se vaa välil menee. Eile olin ajos, pit välil vaa kipast koton iltapäivälenkil koirie kans ja antamas näil ruakkaa ja simmää lährin taas. Nii väsyny olin sit jo siin kahreksa tianois, ku tulin kotti, etten jaksanu enää konet avat. Takkaha laitin roihun, ku ol sevverti viluse tuntust, et saattii yks “lämpöpatteri” yäks. Elikkä näi lyhkäsel eilisist tapahtumist selvittii! =oD

Tää viime yä oliki sit viimine yä tänävuan, ku nukkusin pelkäl pussilakanal. Enstealkuu se ol hyvi riittävä, mut aamuyäst tul sellane koleus, ettei auttanu, vaiks nappasin ylimääräseks peitoks isännänki pussilakanan siit viärest. Ja saim muute aamul herätessän huamat, et Susu ol sit niitte kahre pussilakanav välis - hyris tyytyväisyyttäs, ku ol lämpimää päässy. Mää taisi sevverti nyy pyärii ja hyärii itte, ku yritin löytää lämpöst asentoo (enkä laiskuuttan jaksanu yäl peittoi hakkee) ittellen, ettei Susu pyrkiny kainaloho täl kerttaa.

Aamu om menny iha mukavis merkeis, ku oon vastaillu eile tulleisii sähköposteihi ja nyy sit tääl naputtelemas. Pitäsis niit töitäki ruvet pikkuhiljaa taas tekemähä kyl. Mut vaa pikkuhiljaa, ei kiirut - heh!

Täsä viäl yks kuva eiliselt lenki ja ruakailuj jälkkee. Kipasiv vaa viämäs tavaraa yläkerttaha, ni kaikkiha ne sit lemmikitki sin ilmestyvä. Susu tuijottaa Mimii, joka o pojan ovev viäres killittelemäs muittem menoo. Kyösti jäi rappukäytäväl ikkunarraost ulos kattelemaha, mut osus kuvaha kuitenki. Pikane napsaus tää, ku sit pit jo lähtee taas. Tällast se välil sit o.

Se ojjo torstai, kovi noppeest tuntuu aika nyy kyl kuluva ettippäi. Ihan ku oltais just vast kotti matkalt tulttu.

Se men sit vauhril eilinenki päivä. Onkoha nykysi enää mittää rauhallissii päivii ollenkaa olemaskaa? Tänää täytyy lähtee liikkeel, muttei sentäs iha het. Viäläki tul herättyy aikasi, ku mentii aikasi (yhreksäm paikkeil) nukkumahanki.

Sateist ja märkkää o ollu, mut joki o taas ehtiny ruvet laskemaha. Viäl näkkyy joen pinta kuvaski, mitä se ei sit enää tee, ku tilanne normalisoituu. Just, ku tiäm pinta kuivus, tul uus ropsaus ja kasto taas paikat. Koirat tiätty ain lenkkiej jälkkee ovak kans sen näkössii.

Simmää vast eile ehtisin käyr viikon aikan tulleet postit läpitte ja mikä kiva yllätys siält taas löytykää! Upee lapinkortti Lumikiteelt, suurkiitos! Olipa se riamulline löytö kaikkie muitte (laskujen, hih) postie joukost.

Kävin sit Kissin turkkii aamul läpitte - ja kyl mee nautittii! Voi, et se ol ihanaa, ku sain karvakerän sykkyy hyvään asentoho ja sit rupesin enste sivuilt, sit tassuihi ja rinnustaha siirtymää. Kissi paino pääs mun rinnal ja taatust, jos olisis ollu kissa, ni olisis lähteny hyrrä käyntihi. Pualnukuksis siin sit ol ja sit etti uure hyvän asennon, ku mää välil joutusi kääntelemää. Iso, pehmone kasa turkkii tul poijes, mut silti Kissi ol pörhösemp, ku alottaes. Pitäski joskus muistaa ottaa täst kuva enne ja jälkkee, ei sellast tair ol koskaa otettukkaa. Tää kuvaki o melkose hämärä, ku se o iltavalos otettu iltalenkij jälkkee, tassut märkin. On se kyl sellane pörröpallo, että! =o)

Sit laiti Kiinast ostetun cd:n koneesee ja rupesin kuuntelee sitä samal ku siivosin vaatehuaneest ylimäärässii tavaroit poijes. Sinnehä niit kamoi täält kämpäst laiti, et varaperhe saa kans tilaa omil kamoilles. Siin sit innostusin nii, et otinki kaik kamat huaneest ulos ja päätin heittää kaik sellaset kamat ja vaatteet siält poijes, mitä en ol vähää aikaa käyttäny - ja kaik rikkinäiset (muka korjaust orottamas, mukku mää mittää ehri korjat koskaa…) roskihi. Tul muute tilaa, mut men siin järjestelys aikaaki! Hyvä, et ol puuhaa, ku iski iha hurjan kova ikävä siin, ku kaunist kiinalaist perinnemusiikkii tul tuutin täyrelt. Vaiks ei me mittää sellast musiikkii siäl reissul kuultu. Kaupoiski ol kyl musiikkii - ja soiki muute koval - mut se ol tätä nykymusiikkii, eikä me sitä varsinaiseste kuunneltu. Yritettii vaa huutaa sen yli asiat toisillemme. Sitä me siäl ihmeteltiinki, et mite ne tyäntekijät sitä kestävä, ku pitäs keskittyy töihinki ja musiikki pauhaa nii kovi, et aivot kiahuu? Ihan ku olisis jossai musiikkiravintelis ollu. Mut silti tää musiikki tosiaa toi tipan silmihi. Ol se jännää ostel musiikkii siält, ku ei yhtää tiär, mitä niis sit sisäl o. Nämä ittel ostetut ainaki vaikuttava sellasilt, mitä voi oikeest kuunnellakki.

Iltapäiväl kävivä vanhuksekki piipahtamas - jättipiispammunkkie kera. Olipa kiva nähr. Munkiteltuuki tul sit oikkee urakal. Oikeest - tää yks munkki ol ainaki kolmen normaalin piispammunkin kokkone! Mut maistupa hyvält! =oP

Nykku o tullu otettuu kameraaki taas kättee, huamasin, et meil on nyy väärällaine töpseli tosa uuren kameran akkulaturis. Siihe pittää vaihtaa pää tai sit ottaa joku jatkojohtohommeli käyttöhö. Ihan ku meil ei tätä johtomerta olisis jo aikasemmi ollu iha tarpeeks olemas. Onneks on toi vanhaki kamera olemas akkulatureines. Vaiks kummaste se kuvie häviämine kyl vaikutti, ettei ol enää lainkaa nii kivaa toi kuvaamine, mitä aikasemmi. Nyy mää pelkään koko aja, et jos saa napattuu jonku kohtuullise otoksen, et sit se täsä koneel lataamises häviää jonnekki - kumminki. Ääks! Pitää vissii ottaa vaa huanoi otoksii sit… =oP

Isännält tul tiato, et hää pääsee tosa alkuvuarest kottii kahreks viikoks, mut on siis joulun ja uurevvuare Kiinas. Määhä het miättimää, et mitä mee keksittäis jottai jouluks, ettei ol koko aja miäles, et yks o joukost poijes. Mee ku ollaa tykätty ol omam perheen keske ilma mittää aikataului joulun (paitti mummun eläes viäl käytti monesti hänel luan joulurauhaj julistus telkast kattomas) - ja isäntä tiätty ollu se kokki. Nyy en tiär, mite se aika sit sujuu. Mut sujuuha se, ku pistetää sujumaha! Onha täsä viäl suunnitteluaikaaki, jos sitä tarvitaa.

Loppuhu siv viäl kuva näist meijä hyrrääjist, ennenku pit tää kaksikko herättää illal, et mää pääsin kans nukkumaha. Päiväpeitto poijes ja peiton al, ja koht oliva karvakerät taas lähel. Susu kainalos peiton al ja Mustis jalkaa vaste painautuneen peitom pääl. Siin ol hyvä nukkuu!

Kukkulan kuninkatar (Mustis) tiäs het, mihi asettautuu, ku laiti matkalaukun sänkym pääl. Susuki käväs siin, muttei viihtyny, ku vaihto paikkaa viilennyskoneem pääl, mikä o ikkuna eres, ni o eres toivoo nähr jottai ulos. Matkalaukku ol iha liija matalal.

Sfinksin ilmotettii, et “mua ei jätet”. Ku rupesin rämpläämää laukul lukkoo, neitone vaa pikkase vaihto asentoo, mut mittää lähtemisem merkkei ei tullu. Jollei Mustis pääs mukkaa, ei pääs lähtemää kukkaa muukaa - ainakaa laukkuu ei pakat…

Matkalaukuv vartija paikallas. Ihmettelee vaa, et mitä se ny taas sen kameravekottimes kans heiluu oikkee.

Hyvi sain tosiaa hajettuu kameraa ja häärättyy siin neitose ympäril, ku kiirust ei ollu mihinkää.

Tää postaus o tallennettu keskiviikkon 17:50 ja yritys o ajastaa torstaiks klo 8:40 - kattotaa kuis käyp.