Hiirose emäntä höpäjää

Se men sit vauhril eilinenki päivä. Onkoha nykysi enää mittää rauhallissii päivii ollenkaa olemaskaa? Tänää täytyy lähtee liikkeel, muttei sentäs iha het. Viäläki tul herättyy aikasi, ku mentii aikasi (yhreksäm paikkeil) nukkumahanki.

Sateist ja märkkää o ollu, mut joki o taas ehtiny ruvet laskemaha. Viäl näkkyy joen pinta kuvaski, mitä se ei sit enää tee, ku tilanne normalisoituu. Just, ku tiäm pinta kuivus, tul uus ropsaus ja kasto taas paikat. Koirat tiätty ain lenkkiej jälkkee ovak kans sen näkössii.

Simmää vast eile ehtisin käyr viikon aikan tulleet postit läpitte ja mikä kiva yllätys siält taas löytykää! Upee lapinkortti Lumikiteelt, suurkiitos! Olipa se riamulline löytö kaikkie muitte (laskujen, hih) postie joukost.

Kävin sit Kissin turkkii aamul läpitte - ja kyl mee nautittii! Voi, et se ol ihanaa, ku sain karvakerän sykkyy hyvään asentoho ja sit rupesin enste sivuilt, sit tassuihi ja rinnustaha siirtymää. Kissi paino pääs mun rinnal ja taatust, jos olisis ollu kissa, ni olisis lähteny hyrrä käyntihi. Pualnukuksis siin sit ol ja sit etti uure hyvän asennon, ku mää välil joutusi kääntelemää. Iso, pehmone kasa turkkii tul poijes, mut silti Kissi ol pörhösemp, ku alottaes. Pitäski joskus muistaa ottaa täst kuva enne ja jälkkee, ei sellast tair ol koskaa otettukkaa. Tää kuvaki o melkose hämärä, ku se o iltavalos otettu iltalenkij jälkkee, tassut märkin. On se kyl sellane pörröpallo, että! =o)

Sit laiti Kiinast ostetun cd:n koneesee ja rupesin kuuntelee sitä samal ku siivosin vaatehuaneest ylimäärässii tavaroit poijes. Sinnehä niit kamoi täält kämpäst laiti, et varaperhe saa kans tilaa omil kamoilles. Siin sit innostusin nii, et otinki kaik kamat huaneest ulos ja päätin heittää kaik sellaset kamat ja vaatteet siält poijes, mitä en ol vähää aikaa käyttäny - ja kaik rikkinäiset (muka korjaust orottamas, mukku mää mittää ehri korjat koskaa…) roskihi. Tul muute tilaa, mut men siin järjestelys aikaaki! Hyvä, et ol puuhaa, ku iski iha hurjan kova ikävä siin, ku kaunist kiinalaist perinnemusiikkii tul tuutin täyrelt. Vaiks ei me mittää sellast musiikkii siäl reissul kuultu. Kaupoiski ol kyl musiikkii - ja soiki muute koval - mut se ol tätä nykymusiikkii, eikä me sitä varsinaiseste kuunneltu. Yritettii vaa huutaa sen yli asiat toisillemme. Sitä me siäl ihmeteltiinki, et mite ne tyäntekijät sitä kestävä, ku pitäs keskittyy töihinki ja musiikki pauhaa nii kovi, et aivot kiahuu? Ihan ku olisis jossai musiikkiravintelis ollu. Mut silti tää musiikki tosiaa toi tipan silmihi. Ol se jännää ostel musiikkii siält, ku ei yhtää tiär, mitä niis sit sisäl o. Nämä ittel ostetut ainaki vaikuttava sellasilt, mitä voi oikeest kuunnellakki.

Iltapäiväl kävivä vanhuksekki piipahtamas - jättipiispammunkkie kera. Olipa kiva nähr. Munkiteltuuki tul sit oikkee urakal. Oikeest - tää yks munkki ol ainaki kolmen normaalin piispammunkin kokkone! Mut maistupa hyvält! =oP

Nykku o tullu otettuu kameraaki taas kättee, huamasin, et meil on nyy väärällaine töpseli tosa uuren kameran akkulaturis. Siihe pittää vaihtaa pää tai sit ottaa joku jatkojohtohommeli käyttöhö. Ihan ku meil ei tätä johtomerta olisis jo aikasemmi ollu iha tarpeeks olemas. Onneks on toi vanhaki kamera olemas akkulatureines. Vaiks kummaste se kuvie häviämine kyl vaikutti, ettei ol enää lainkaa nii kivaa toi kuvaamine, mitä aikasemmi. Nyy mää pelkään koko aja, et jos saa napattuu jonku kohtuullise otoksen, et sit se täsä koneel lataamises häviää jonnekki - kumminki. Ääks! Pitää vissii ottaa vaa huanoi otoksii sit… =oP

Isännält tul tiato, et hää pääsee tosa alkuvuarest kottii kahreks viikoks, mut on siis joulun ja uurevvuare Kiinas. Määhä het miättimää, et mitä mee keksittäis jottai jouluks, ettei ol koko aja miäles, et yks o joukost poijes. Mee ku ollaa tykätty ol omam perheen keske ilma mittää aikataului joulun (paitti mummun eläes viäl käytti monesti hänel luan joulurauhaj julistus telkast kattomas) - ja isäntä tiätty ollu se kokki. Nyy en tiär, mite se aika sit sujuu. Mut sujuuha se, ku pistetää sujumaha! Onha täsä viäl suunnitteluaikaaki, jos sitä tarvitaa.

Loppuhu siv viäl kuva näist meijä hyrrääjist, ennenku pit tää kaksikko herättää illal, et mää pääsin kans nukkumaha. Päiväpeitto poijes ja peiton al, ja koht oliva karvakerät taas lähel. Susu kainalos peiton al ja Mustis jalkaa vaste painautuneen peitom pääl. Siin ol hyvä nukkuu!